Halloo, halloo

Huomasin viettäväni vähintään yhden päivän kuukaudessa ilman kännykkääni. Kuulen sen, mutta en löydä sitä! Sitten illan tullen se päättää paljastaa piilopaikkansa jostain sohvatyynyjen kätköistä, sängyn peiton alta, alusvaatelaatikosta tai jääkaapista. Tämän päivän aikana ehdin sitten kuvitella että kaikki saapuvat puhelut ovat vähintäänkin elintärkeitä (Halloo, Karl Lagerfeld soittaa), tekstiviestit ihanan kekseliäitä ja mobiiliuutisetkin jäävät lukematta.

Jos puhelimet olisivat vielä sellaisia "kierrettäviä", niitä ei kenties tarvitsisi etsiä. Lankalinjat ovat vain Isoäitiä ja Isoäidin siskoa varten, varsinaisia Grandma-hotlineja siis! Soittajan näyttöä ei tarvita, sillä vaihtoehdot ovat vähissä.

The Serendipity Loves Todd McLellans images of decostructed old things.
Here's an"Old Phone"

Lapseni sai lahjaksi vanhanaikaisen muovipuhelin-lelun, mutta ei oikein tiennyt mitä sillä pitäisi tehdä. Siksi ajattelin etsiä jostain vanhan elegantin puhelimen ja avata oman hotlinen.

Mukaville, pitkille keskusteluille jonka aikana ei pysty tyhjentämään tiskikonetta.

I noticed that I spend appr. one day in a month searching after my lost cell phone and started wondering about buying a lovely, old fashioned "real phone" - A Grandma / President hotline with a flashing red button and a number panel that You can roll! For long conversations that You cannot mess with emptying the dishwasher at the same time.


This is why I really love also Todd McLellan's images of deconstructed things.  Above, an old phone.